Porin Puuvillatehdas perustettiin 1898 ja alue antoi lähes sadan vuoden ajan toimeentulon aluksi parille sadalle, lopuksi jopa 3000:lle kaupunkilaiselle. Tarinan mukaan porilainen kauppias G.E. Ramberg katkeroitui Tampereen Finlaysonille siitä, että nämä eivät olleet kyenneet toimittamaan hänen tilaustaan ja palatessaan Poriin hän päätti vakaasti, että kotikaupunkiin oli saatava oma puuvillatehdas!
Puuvillatehdas ehti nähdä paljon, niin sota-aikaa kuin taloudellista nousukauttakin. Alussa osaajat hankittiin alan teknillisen koulutuksen puutteesta johtuen ulkomailta, esimerkiksi Englannista, ja myöhemmin tehdasalue työllisti modernisoinnin kautta ison määrän paikallisia tekijöitä. Puuvillan lisäksi tehdas laajensi myös silkkiin ja painettuihin kankaisiin ja ennen talvisotaa tuotannossa oli myös sillaa (selluloosakuitu), joka korvasikin toisen maailmansodan aikana hetkeksi puuvillakuidun. Vaikeista ajoista selvittiin kuitenkin ilman tuotannon pysäyttämistä. Porin puuvillatehtaan myöhempää elämää 1960-luvulla kuvataan Yle Areenassa löytyvässä Olavi Puusaaren ja Inkeri Hämäläisen kuvaamassa dokumentissa Puuvillatehtaan naisista (1965).
Vuonna 1981 pysäyttävä uuteinen järkyttävästä Puuvillatehtaan palosta tuntui kuitenkin sinetöivän hetkeksi koko alueen kohtalon ja tehdas peittyi hetkeksi tuhkan väriseen surupukuun. Kohtaloa ei kuitenkaan sinetöity, vaan 30.10.2014 Porissa vietettiin juhlatunnelmissa uuden kauppakeskuksen avajaisia. Tuosta päivästä lähtien alkoi Porin puuvillatehtaan uusi nousu! Puuvilla on myös tänä päivänä kiinteä osa satakuntalaisten päivittäistä elämää tarjoten alueellaan taas toimentulon monelle tuhannelle ihmiselle.
Puuvilla on Satakunnan suurin kauppakeskus, jonka vaikutusalue ulottuu läpi maakunnan. Puuvilla on ollut jo vuosia myös energialtaan hiilineutraali kauppakeskus. Kiinteistö saa yli 90% tarvitsemastaan lämpö- ja jäähdytysenergiasta maaperästä ja hukkalämpövirroista sekä tämän lisäksi käytössä on laaja aurinkosähköjärjestelmä. (Lue lisää aiheesta lisää kotisivujemme Vastuullisuus -osiosta)
Kauppakeskus on palkittu useasti. Puuvillalla on palkintohyllyllään Porilainen Maineteko vuodelta 2014, Vuoden kauppakeskusteko vuodelta 2015 sekä Suomen parhaan kauppakeskuksen titteli vuodelta 2017 ja valittiinkin seuraavana vuonna 2018 ehdokkaaksi Pohjoismaiden parhaaksi kauppakeskukseksi. Osoituksena energiatehokkuudesta ja ympäristöystävällisyydestä Puuvillalle on myönnetty arvostettu platinatason LEED®-ympäristösertifikaatti ja vuonna 2021 kauppakeskus Puuvilla nousi ensimmäiselle sijalle suositteluhalukkuutta kysyttäessä KTI:n (KTI kiinteistötieto) suorittamassa valtakunnallisesssa asiakastyytyväisyyskyselyssä, jossa oli mukana 21 kauppakeskusta.
Tämän vuosituhannen Puuvilla on kokonainen kaupunkikortteli, joka tarjoaa upean toimintaympäristön eri alojen yrityksille, koulutusorganisaatioille ja julkisen sektorin palveluyksiköille. Jokimaisema, klassinen teollisuusarkkitehtuuri ja ympäristömyötäinen infrastruktuuri tekevät Puuvillasta ainutlaatuisen koko Suomessa ja Pohjoismaissa.
Puuvillatehdas syntyi kauppias Gustaf Rambergin halusta toteuttaa unelmia ja menestyä. Kauppakeskus Puuvilla jatkaa tätä tarinaa yli sadan vuoden jälkeenkin ja on paljon enemmän kuin shoppailijan paratiisi. Tapahtumarikkaan kauppakeskuksen lisäksi kaupunkikorttelin alueelle mahtuu niin neuvola kuin terveysasemakin, keskushammaslääkäri, tanssikoulu ja teatteri, tiloja löytyy myös niin nuorison kokoontumiselle kuin kirjastollekin, Satakunnan Kansan toimitukselle ja maistraatille! Tarjoamalla toimintaympäristön sekä kaupallisille palveluille että julkisen puolen toimijoille, Puuvilla osallistuu omalta osaltaan kaupungin kehittämiseen. Tulevaisuudessa Puuvilla on myös vetovoimainen asumisen keskittymä – kokonainen kaupunginosa, jota elävä kaupunkikortteli täydentää!
1800-luvulta tähän päivään on kuljettu vaiherikas matka, johon on mahtunut niin puuvillatuotannon huippuvuodet, kohtalokas suurpalo kuin tehdasalueen uusi elämä kaupunkikorttelina. Puuvillan tarina on kuitenkin vasta alussa.
